Maanantaina alkuviikon energiahuuruissa syntyi puhtaan spontaani idea: kyllä, Tunturiralliin eli Rovaniemellä kurvailtavaan SM-ralliin on päästävä. Kyseinen kisa ajetaan ensi viikolla, ja olin ajatellut - kuten kaikkina edellisinäkin vuosina tätä ennen erittäin tervejärkisesti - että sinne asti ei kannata matkustaa, sillä tarjolla ei ole juuri muuta kuin lunta, pakkasta ja pimeyttä eli asioita, jotka kolmestaan kuuluvat inhoan talvessa top 2 -listalle. No, nyt ajattelin toisin.
Ukot eli mies ja kartanpitäjä häipyvät Tunturin hämyyn jo tämän viikon sunnuntaina (Nuotteja raapustellaan koko viikko. Kuulemma.) ja minä painallan perässä torstaina pummikyydillä paikallisesti kootun rytmiryhmän kanssa. Koska matkustusvälineeksi on valittu vuodenaikaan nähden luontevasti matkailuauto (härvelin nopeusrajoitus 80 km / h), uskallan jo tässä vaiheessa veikata noin kymmentuntisesta matkasta muistiinjäävää. Jos eli epäilemättä kun perille pääsemme, majoitus on täällä. Minä, ukot ja huoltomiehet. Mmm.
Loppuviikko kuluukin muun muassa pyykkiä pestessä, tulikalsareita etsiessä (hänelle) ja uuteen kauteen orientoituessa ja hermojen hallintakursseja selaillessa (itselle). Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, niin ainakin tulelta suojaavat kalsarit löytyvät hyvin marinoituneina syyskuisen kisan jäljiltä jostakin hallin nurkasta käytännöllisesti muovipussiin pakattuna. Ehkäpä laadin loppuviikosta laajemman selonteon kaudenalkuhärdelleistä. Jokaiselle sen lukijalle muffinsi!
Tie mun sydämeen käy vatsan kautta.
VastaaPoista