lauantai 8. helmikuuta 2014

Muumittomat liinat ja viisi muuta faktaa flunssasta

Aika lopettaa taas blogin hiljaiselo, johon olivat syynä kiire, olennainen sanomisen puute ja nyt viimeisimmäksi sänkyyn kaatanut, mehut imenyt ja muutenkin elämää ankeuttanut flunssa.

Tämä flunssa on ollut tiivistettynä mallia pidetään-sopivasti-kuumetta-ja-niistetään-nahkat-pois-nenästä. Ensiksi tiistai-iltana vilunväreitä, keskiviikkona rapsakkaa päänsärkyä ja hamsteriaivastuksia ja viimein torstaina, kolmannen päivän aamuna nousi kuin Jeesus konsanaan kuumemittarilla mitattavaksi flunssaksi. Nyt tätä on kärsitty sitten kuin nainen - eli aika huonosti.

Ja kyllä, flunssa on äärimmäisen vaatimaton valittamisen aihe (ja epäilemättä tämäkin ununnuu-blogikirjoitus karman tai muiden lakien kautta omaan nilkkaani vielä moneen kertaa kopsahtaa), mutta ei täällä kolmiötyhjiössä muutakaan ole tapahtunut tai puuroisissa aivoissa liikkunut. Niinpä: 5 + 1 havaintoa flunssan potemisesta.

1. Nyt ois kyllä ihana olla lenkillä. Olohuoneen nurkassa vähintään viikkoja, ehkä jopa kuukausia toimettomana nököttäneet kahvakuulat alkavat yhtäkkiä huutaa seireenimäisiä laulujaan: tule nostelemaan minua, tule nostelemaan! Kadulla juoksevan miehen pään yläpuolella näkyy selvä ajatuskupla, jossa kehuskellaan tänään raittiissa ilmassa juostuilla kilometreillä ja lällätetään minulle, joka olen jumissa tunkkaisessa sisäilmassa. Jännä, että tällaista oloa ei tule koskaan terveenä ollessa.

2. Facebook-alennustila. Ai teiniaikojen ex on noin läski nykyisin! Ja miten toi voi näyttää noin hyvältä? Photoshopattu kuva, ei voi olla muuten mahdollista. Itsesäälin määrä on suoraan verrannollinen kuumeasteisiin, nuhjuiseen oloon, ruvelle niistettyyn nenään ja kellonaikaan. Siihen yhdistettynä Facebook ja muut kyttäyspaikat - kyllä toimii! Toinen Facebook-ongelma on tietysti se, miten ja kuinka laajasti voi kertoa omasta flunssastaan, jottei kuulostaisi sääliä kerjäävältä selittelijältä ja töistäpinnaajalta. Vastaus: ihan sama, sinut tulkitaan kuitenkin sääliä kerjääväksi selittelijäksi ja töistäpinnaajaksi.

3. Oliks toi pilkku tossa jo aiemmin? Luulosairaudet. Kurja olo sekä useamman päivän yksinolo yhdistettynä rajoitettuihin mielen ja kehon aktiviteetteihin ajaa ihmisen kohtuullisen helposti tekemään jatkodiagnooseja. Ja tietenkin netistä. En nyt mitenkään halua pelotella, mutta flunssahan on monen sairauden perusoire.

4. Emmä voi koskaan koiraa hankkia. Äärimmäisen naiivit huomiot elämän rajoitteista. Kuten se, että ei koiraa voi hankkia, sillä kuka siitä sitten näin sairaana ollessa hoitaisi? Niin, ei kukaan. Koko elämä pilalla.

5. Jes, Maajussille morsian uusintana!Mikä tahansa televisio-ohjelma alkaa tuntua kiinnostavalta. Painotan: mikä tahansa.

6. Muumittomat nenäliinat. Viimeinen ja tärkein: ennakoin edellisviikolla flunssaa ja ostin lähikaupasta Nessu Muumi -nenäliinoja. Mutta mitä vttua - ei niissä mitään Muumeja ollut, ihan tavallisia valkoisia nenäliinoja pienillä sinisillä koristeilla. Onneksi sentään KaksPlus-nettipalstan kirjoittaja oli ottanut asiaakseen valittaa harhaanjohtamisesta. Joku roti!

Minä kysyn: onko näillä oikeutta kutsuaan itseään Muumi-nenäliinoiksi, onko?

Että näihin kuviin, näihin tunnelmiin. Jäi eilen katsomatta Jukureiden kotiottelu (olisi ollut säästäväiselle ihmiselle vieläpä sopivanhintainen eli ilmainen), mutta: Oula Palve on kuulemma tulossa Jyp-akkoloista Jukureihin. Hyvä niin. Kyllä se siitä, voittoputki ja minun tervehtymiseni. Viimeistään joskus keväällä.

P.S. Ekat villasukat on melkein valmiina! Ei ihan Strömsöstä peräisin ne, mutta kyllä ne sukilta jo näyttävät. Ensi kerralla palaan niihin.